HYYRYLÄISTEN SUKUSEURA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2023-2025
1. YLEISTÄ
Hyyryläisten sukuseura on perustettu 21.6.1987 Puolangalla. Sen tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Seuran toimialueena on koko maa ja sen kotipaikka on Puolanka.
Hyyryläisten sukuseura jatkoi kertomuskaudella toimintaansa sukuseuran sääntöjen mukaisesti.
2.KOKOUKSET
Seuran valtakunnallinen kokous pidettiin 3.7.2022 Iitissä Radalla Resortissa. Paikalla oli 16 sukuseuran jäsentä. Aluksi nautittiin lounas. Sukuseuran puheenjohtaja Simo Hyyryläisen johdolla pidetyn kokouksen jälkeen Veli ja Sanna Hyyryläinen kertoivat Radalla Resortin pirtarakennuksen historiasta ja Museoviraston ohjeiden mukaisesta uudesta tunnustuksesta. Veli Hyyryläinen kertoi yritystoimintansa vaiheista ja esitteli kahvin jälkeen Radalla Resortin uusia Urajärven rannan tuntumaan rakennettuja mökkimajoitustiloja.
3.LUOTTAMUSHENKILÖT
Hallituksen jäsenten määräksi päätettiin Simo Hyyryläisen kuuden jäsenen sijaan. Hallituksen jäseninä toimintakaudella ovat olleet Simo Hyyryläinen (puheenjohtaja), Jussi Hyyryläinen (varapuheenjohtaja), Hannu Holappa, Leena-Marketta Holsman, Virpi Mustila, Kaarina Valjus (sihteeri).
Taloudenhoitajana on ollut Raili Kemppainen 31.10.2023 asti, toiminnantarkastajana Veli Hyyryläinen, varalla Sanna Hyyryläinen.
4. TOIMINTA
Hyyryläisten Sukuseuran tiedottamista on pyritty tehostamaan ilmoittamalla internet-sivuilla ajankohtaiset asiat, tiedot sukuseuran toiminnasta ja suvun vaiheiden tutkimuksesesta. Sivujen ylläpidon kustantaa Veli Hyyryläinen ja Pekka Hyyryläinen vastaa niistä käytännössä.
Vuoden 2025 sukukokouksen ajankohdaksi päätettiin heinä-elokuu ja paikaksi Mäntyharju. Virpi Mustila ja Sami Hyyryläinen nimettiin vastaamaan kokouksen järjestämisestä.
5. HISTORIAA
Suvun lähtöpaikkana voitaneen pitää Hyyrylän kylää Mäntyharjulla. Numerotalot Papinpoika 1 ja Vitikkala 2 lienevät suvun kantapaikkoja 1500-luvulta. Hyyrylän kylät löytyvät myös Luumäeltä ja Hirvensalmelta. Samannimisiä taloryhmiä tavataan myös Mikkelistä ja Kangasniemeltä. 1500-luvun puolivälissä suku esiintyy Pellosniemen useissa neljännes- ja kymmenkunnissa. Sukua koskevasta kansan perimätiedosta on näyte SKS:n arkistossa: “Suonsalmen puolelta tulna kalamiehiä (Kilkin)
Mikkolan rannalle ja viljelleet kaalia ja ovat olleet tervanpolttajia. Rakennukset laittaneet rannalle. Siitä Kilkin kylän asutus.
“Pärnämäen Kilkistä Hyyryläiset muuttivat Kilkin kylään Hyyrylä-nimiseen torppaan.” Perimätiedon on Mäntyharjun historian mukaan tallentanut maisteri Otto Hyyryläinen. O. A. Kallion mukaan sukua oli v. 1890 pelkästään Savossa 200-500 henkeä. Se oikeutti “toisen luokan savolaisten suursukujen arvoon.” Savoon suku kulkeutui Vuoksenlaaksosta ja Karjalan kannaksellakin se tavataan. Nykyään sukua asuu eri puolilla Suomea ja myös ulkosuomalaisina.
Kirkkoherra Toivo Hyyryläinen Yli-Iistä on selvittänyt suvun vaiheita Kainuun haaran osalta. Selvitys ulottuu 1500-luvun puoliväliin ja on koottu 4-sivuiseksi monisteeksi. Dosentti Aarre Läntinen on kirjoittanut Sukututkimusseuran julkaisusarjaan myös Hyyryläisistä. Mauno Hyyryläinen Kajaanista, Seppo Hyyryläinen Mäntyharjulta ja Sylvi Hyyryläinen Ristiinasta ovat kartoittaneet Hyyryläisyyden kytköksiä omilla kotiseuduillaan. Mauno Hyyryläisen Genus-sukututkimusohjelmassa on yli 800 Hyyryläistä.
6.TALOUS
Sukukokouksessa päätettiin jäsenmaksun suuruudeksi 100 euroa ainaisjäsenyydestä ja 30 euroa kolmen vuoden ajalta.
Toimintakauden tulot on saatu jäsenmaksutuotoista ja pinssien myynnistä. Tilikauden tilinpäätös osoitti ? euroa ylijäämää.
Seuran tili Puolangan Osuuspankissa lopetettiin loppuvuonna 2023 ja varat siirrettiin hallituksen päätöksen mukaisesti Virpi Mustilan avaamalle tilille.